Projektisarja ratsastajan kuntoutus hevosen kesälomanjäljiltä alkaa olla hyvällä mallilla. Yhtenä iltana laittelin Dyggurin Lennille selkään ja kävin selässä istumassa ja toteamassa, että olo alkaa olla ihan asiallinen. Antaahan ne lonkat periksi, kun tarpeeksi tappelee. prkl! :)
Eilen illalla kävin siten ratsastamassa ja sanat ei riitä hehkuttamaan hevosta ja ratsastusta ja fiilistä ja kaikkea!
Mahtavaa! Upeaa! Täydellistä!
Tästä huolimatta taidetaan jatkaa vähän Lennillä tämmöstä keveämpää linjaa hetki. Minusta vaikuttaa, että jostain suunnasta tuo hevonen on päättänyt taas kasvaa.. Siis muutenkin, kuin vain mahanympärykseltä. (ainakin yhdet cob kokoiset suitset ei mahtuneet päähän. En tiedä olivatko pientä kokoa vai onko tuo pää paksu.) Ja ratsastajan kuntoutukseen voi vielä panostaa kyllä. Että jatketaan paljolla maastakäsin työskentelyllä ja vähän vähemmällä ratsastelulla.
Täytyy samaan syssyyn hehkuttaa tuota Vision kuolainta, että se on ollut kyllä erinomainen kuolain tuolle nuorelle. Suu ja pää on olleet tosi rauhalliset tuon kuolaimen kanssa. Remonttiturpiksella, kinetonilla ja ilman turparemmiäkin. Pitää vielä omaksi ilokseen tuota enkkuturpista testata. Ne yhdet suitset ois minun henk koht lempparit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti