Pitkällisen arvonnan kävin toissa iltana, kun mietin, että mitäpä sitä tekis nuorukaisen kanssa tänään. Alkoi olla jo sellainen olo, että ratsastamaankin voisi mennä, mutta teki mieli testata tuota Barefootiakin. Noh, päätin viritellä Barefootin kaikkine liukumisen estoineen selkään ja käydä istumassa siinä ja sen fiiliksen pohjalta päättää käynkö ratsastamassa vai muuten vain liikuttamassa satula selässä, että näen valuuko se.
Barefootin alle virittelin tuon liukumisen esto padin (jossa oli vielä hintalappukin paikallaan, huomasin tuolla kesken työskentelyn. :) ), rintaremmin ja "lähmä"vyön. Vaikutti siltä, että tällä virittelyllä satula pysyi paikallaan. Jes, jes, jes! Sitten olisikin vuorossa operaatio huovan lyhennys (osa 3), on meinaan aika pitkä..
Kävin sisällä istumassa selässä, kun tuo Barefoot oli valmiiksi viritelty. Totesin, että tässä alkaa taas tosiaan olemaan ratsastuskunnossa, mutta ihan tuohon rungottomaan ei vielä taivu. Siispä alas ja naruriimu ja köysi hevoselle ja aitauksessa käytiin käveleskelemässä. Lopuksi käytiin kentällä juoksutuksessa ottamassa muutama laukannosto ja nehän nousee. Melkein voi sanoa, että napista painaen. Mutta esittipä nuorukainen myös melkoista rodeota siinä sivussa...
Nakkasin myös kokeeksi hevoselle Sprengerin kolmipalan niskahihnalla. Se on muutamalla pikatestauksella ollut ihan jees, niin ajattelin vielä testata työskennellessä. Ja juu ei, ei passaa meille. Semmonen siis myynnissä.
Eilen illalla oli ratsastajan diagnoosina laiskotus maximus ja sen myötä hevoselle lomapäivä. Jospas tänään sitten jotain työskentelyn tynkää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti