Ratsastelua

Yritän kuumeisesti miettiä, että miten tämän selittäisin uudella tavalla, ettei kaikkia kyllästytä. Mutta en keksi muuta, niin samalla kaavalla kuin ennen. Käytiin Lennin kanssa maastoilemassa ja meni taas ihan huipusti! Menee reippaasti ja arkailematta eteenpäin. Ei kyttäile mitään ja menee kyllä joka reittiä, mitä vain pyytää. Aivan loistavaa, kun monitoimiponin yksi tärkeimmistä tehtävistä tulevaisuudessa on maastoilu ja yksinkin sinne maastoon pitää lähteä.
Käyntiä mentiin pääasiassa ja vähän tölttiä. Ja töltin lopuksi alkoi jälleen ravi löytyä.

Yhtenä päivänä käytiin kentällä, tai oikeastaan aitauksessa pyörimässä. Tölttäiltiin jonkin verran ja sitten tuolla aitauksessa kierrellessä otettiin muutama reippaampi pätkä laukan hakemiseen. Yksi laukannosto saatiinkin aikaiseksi, mutta laukka ei siitä jatkunut. Muut kerrat sitten loppuivat passiin. Passiahan me ei treenata, vielä. Mutta en ole kyllä kauheata stressiä ja paniikkiakaan siitä repinyt, jos nyt on sattunut passia menemään.
Tämä onkin mielenkiintoista tämä laukan hakemisen passivahvalla hevosella. "Normaali" hevosen voi vauhtia kiihdyttämällä ajaa laukkaan, mutta sepäs ei nyt onnistukaan, koska hevonen valitseekin mieluummin passin kuin siirtymisen laukkaan. Päädyin mietteissäni siihen, että tarvii vain ratsastaa hevoselle voimaa, kuntoa ja tasapainoa, että voidaan laukannostoja harjoitella tosiaan laukannostoina ja hieman kootumpana heti alkuunsa.
Ja tätä kirjoittaessa tajuan opettaneeni hevoselle maastakäsin laukannostot ääniavuin. D'oh! Dumbass!! Menen nurkkaan häpeämään. Hevonenhan osaa siis laukannostot jo, täytyy vain yhdistää ääniavut istuntaan ja pohjeapuihin. Noh, mutta silti se voima, kunto ja tasapaino tulevat tarpeeseen.

Kelit on olleet aika lämpöiset ja hiki on virrannut ratsastuksien jälkeen. Sinällään hyvä, hevoset on saaneet ratsastuksen jälkeen piehtaroitua oikein hyvän multa/muta/hiekka kerroksen päällensä, joka vaikuttaa toimivan parhaana luontaisena hyttyskarkotteena. Lennikin vaikuttaa raskivan luopua viimeisistä talvikarvoistaan vihdoin.

Pikkuaita oli syöty kahdessa päivässä. Nyt taas saa tovin kasvaa. Nurmikolle täytyy hevoset päästää. Alkaa olemaan jo pitkä. Kasvimaa on jo aidattu, raparperi täytynee vielä suojata. Sitten pääsee nurmenleikkurit töihin.