Illalla mietin, että uskaltaako sitä ollenkaan sänkyyn kallistaa nukkumaan, että pääseekö sieltä aamulla ylös. Sinne kallistin ja aamulla pääsi ihan kohtuudella ylös (kierimällä niin lähelle reunaa, että sieltä tippuu...). Eilisen kuperkeikan tuloksena siis tämän päivän fiilikset: niskat jumittaa, vasen jalka on lihaksista kipeä ja jumissa (tuntuu jalkaa nostaessa) ja tuo eniten osumaa ottanut vasen käsi on pikkasen turvoksissa ja lihakset myös kipeät ja jumissa. Ja tietty semmonen yleinen jäykkyys, kun varoo noita kipeitä jne. Mutta ei paha. Ja ennen kaikkea, selkä ei tunnu yhtään kipeältä! (liekö sitten vain muu kipuilu vie huomion pois siitä)
Jos tuossa illalla arpois, että kokeilisko kiipeillä tuon nuorukaisen selkään ja käydä pikkusen köpöttelemässä. Vaikka ilman satulaa. Nuoriherra monitoimiponin toimenkuva vaihtui toistaiseksi terapiahevoseksi.
Piskolla taitaa eläkepäivät alkaa piakkoin. Vielä ajattelin selässä käydä, kun tästä vähän tokenee, mutta vain tuolla aitauksessa. Ei lähdetä enää maastoon, siellä kun on aina niin hoppu herralla..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti