Niin tosiaan investoin itselleni pitkän ratsastustoppatakin. Tuli tarve. Herkkä alaselkä rankaisee heti, jos saa kylmää, niin sehän on perusteltu tarve. Takin itseasiassa investoin jo pari viikkoa sitten, mutta takki on ollut brodeerattavana. Eikä sillä, että toppatakille ois nyt varsinaisesti tänä aikana ollut tarvettakaan. Mutta hyvä, että takki nyt on.
Kun sain tiedon, että takki on brodeerattu, kävin sen vartavasten hakemassa, jotta saan tämän edustustakin päälle viikonlopun tapahtumaan.
Minun kultainen unelma, kuten brodeerausfirman mies asian ilmaisi. Takki on siis Hööksin Parka Padova ja siihen tehty meidän Sihy:n paikalliskerhon logo brodeeraus. Takkiin sointuvasti kultaisella langalla. Takissa siis kullanväriset napit ja on tuossa kauluksen karvassakin jotain kullanhohtoa. Kultainen unelma siis. Kerhon logo on minun piirtämä, niin vähän oma lehmä ojassa, kun brodeerauksen halusin. Toisaalta taas myös takille oli tarve nyt ja ei välttämättä siinä vaiheessa, kun kerholle muuten ollaan takkeja teettämässä.
Harkitsin takkia ostaessa itseasiassa vaihtoehdoksi myös sellaista ratsastushametta. Yhtä kävin testaamassakin, mutta kiitos lyhytläntäisyyden hame oli niin pitkä, että en kokenut sitä kovin mieleisäksi. Ja se vetoketju mietityttää, että raapiiko se satulaa. Päädyin sitten kuitenkin kokeillessa tähän pitkään takkiin. Takki yltää mulla polviin asti, takana on napit ja edessä oleva vetoketju alkaa sen verran korkeammalta, että ei varmaankaan tule satulaa rappaamaan. Ei sitä tiedä jos joskus löytyy sopivampi hame, joka itseä miellyttää, mutta toistaiseksi pitkä takki vei voiton.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti