torstai 13. marraskuuta 2014

Natural slow feeding

Se on tämä slow feeding nyt kovasti pinnalla. Ja hyvä niin. Sinällään ajatuksissa mennään aivan oikeaan suuntaan, kun lähtökohtana pohditaan hevosen luonnonmukaista syömistä ja ruuan tarvetta. Tässä yhteiskunnassahan ihmisten lisäksi lihoo myös hevoset. Hevoset saa liian hyvää ravintoa, liian harvoin liian paljon ja liian helpolla verrattuna siihen, mihin niiden elimistö on alunperin suunniteltu.

Ehkä evoluutio kehittää tulevaisuuteen sen hevosen, joka syö vain muutaman kerran päivässä ja paljon kerrallaan. Siihen asti taistellaan lihavuuden lisäksi monien muidenkin ongelmien kanssa, jotka liittyvät ruokintaan. Hiekansyöntien ja mahahaavojen määrät tuntuvat räjähtäneen käsiin (mikä liittynee osaltaan tutkimisen lisääntymiseen ja sitä kautta vahvistettuihin diagnooseihin.).

Omat hevoset ovat olleet tässä suhteessa kohtuullisen ongelmattomia. Pyöreitähän nuo herkästi ovat, kun ovat varsin hyviä ruuan käyttäjiä, mutta muita ongelmia ei ole ollut. Meillä hevoset saavat heinää periaatteessa kolmesti päivässä (eli kertoja on selkeästi vähän), mutta käytännössä heinää on tarjolla melkein jatkuvasti. Usein (työpäivinä) kun olen aamulla 6 jälkeen laittanut hevoset ulos, niin vielä klo 16 näkyvät ropuavan viimeisiä korsia maasta ja sitten saavat jo lisää. Pitävät välillä taukoa syömisessä, vanhus paremmin ja nuori huonommin, mutta pitävät kuitenkin.
Kaikesta huolimatta olen tietysti valistuneena hevosenomistajana miettinyt slow feeding asioita omalle kohdalle. Meillä on olemassa yksi tiheäsilmäinen heinäverkko. Se nyt oikeastaan hankittu lähinnä kuljetuksia ajatellen, kaksi issikkaa vetäisee isompisilmäisen verkon tyhjäksi alta 100km kuljetuksen (joista suuri osa varisee lattialle), kun taas pienisilmäinen pitää pintansa 250km ihan kivasti. Tämän sijoittamista tuonne aitaukseenkin olen miettinyt, mutta taas toisaalta heinien tunkeminen verkkoon, joka pysyy paikallaan, vähentää meidän hevosten liikkumista selkeästi.

Päädyin sitten mietteissäni kehittelemään tämmösen oman sf-tekniikan, jonka nimesin mielessäni natural slow feeding:iksi. Tämän mukaillessa sitä luonnollisinta hevosen ruokintaa. Syödäkseen hevosen tulee kulkea ja kierrellä, kuten vapaana ollessaan. Kaikessa yksinkertaisuudessa siis vain levitän heinät pitkin aitausta. Toki ymmärrän ne paikat, joissa on hiekkatarhat, joissa halutaan heinät syöttää alustalta, hiekansyönnin estämiseksi, mutta meillä nyt sattuu olevan tällainen oivallinen aitaus tähän. Tämän vielä lanseeran ja minusta tulee miljonääri. Tai sitten ei... ;)
Aamuheinien natural slow feeding ja syksyn ankeus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti