Yömaastoilua

Koska muu elämä "haittaa" välillä harrastusta näin lomallakin, niin olen käynyt iltaisin ratsastamassa. Muuten ajankohta on aivan loistava. Vähän kulkijoita, päivä alkaa jo viiletä jne, mutta yksin ei tarvi olla. Löytyy n. miljardi kovin kiinnostunutta kaveria joka reissulla. Hyvin myrkytettyinä ollaan kuitenkin selvitty elävinä.

Päivällä vähän erinlaiset ponijutut

Toissa iltana käytiin semmonen 5km reissu. Mentiin tuota päätien vartta ja urheiltiin yksi alikulku ja tämmöstä pientä extreme urheilua. Vähän erinlaisia reittejä. Alikulku oli Lennille kova paikka. Kiltisti tuli kuitenkin ja ihan kyselemättä, ei siinä mitään. Kun päästiin toiselle puolelle, niin Lennin piti pysähtyä ja katsoa taaksepäin, että minkä näköinen tää oli tää juttu, mistä selvittiin hengissä.
Lenni on selvästi kovin visuaalinen tyyppi, sen täytyy nähdä. Ainoat tilanteet missä Lenni säikkyy tai saa hepulin on sellaisia, missä se ei näe.

Siellä se kiltisti oottelee, kun ratsastaja käy hakemassa hyttysmyrkkyä

Tällä reissulla tämä visuaalisuus pisti vähän kiristämään ratsastajan pipoa. Joskus tuo pysähtely katsomaan ei ole oikein hyvä. Ainakaan silloin kun sattuu olemaan se miljardi kaveria, jotka himoitsevat sinun verta.
Sen lisäksi sitten ratsastajan pipoa kiristi, kun menin laittamaan Stübbenin pitkästä aikaa selkään ja kun jouduin tulemaan muutamaan otteeseen alas selästä, niin en meinannutkaan päästä enää takaisin, kun Stübben iloisesti kippasi kyljelle. Siihen vielä se, että Lenni ehotteli omia reittivalintojaan (suorinta tietä kotia) ja ei meinannut pysyä hetkeäkään paikallaan, kun nousin selkään. Siinä vaiheessa piti sitten jo komentaa vähän reilummasti (murahdus: oletkos siinä kaakki ja napautus raipalla kankulle). Sen jälkeen pysyi hevonen paikallaan selkääännousussa ja liikkui muuten kivasti. Tölttäsi ihan bueno ja meni RAVIA! Ihan oikeasti ravia ja vielä niin pitkiä pätkiä, että kerkesin kevennelläkkin. Lenni oli ihan ihmeissään, että mitä sie siellä duunaat. Ei se ole juurikaan ravannut semmosia pätkiä, että siellä mitään kevennyksiä ois ehtinyt tehdä. Lenni totesi aika pikaisesti, että ok, ratsastaja pysyy ravitahdissa keventäessään, että pystyy tässä liikkumaan. Ja pakko siellä oli keventää. Ei tuon ravissa kykene istumaan mitenkään. Ihan valtava tuo askel.
Näköjään Lennin kohdalla on erittäin hyödyllistä, jos ratsastajalla on v-käyrä korkealla tai pipo kireällä.

Kahdestaan auringonlaskuun <3 (tai itseasiassa poispäin siitä, jos pilkkua haluaa viilata...)

Eilen illalla käytiinkin sitten vain hengailemassa (ja lauleskelemassa metsässä, että ollaan vaan ja hengaillaan...). Kaivoin pitkästä aikaa naftaliinista tuon minun itse tekemän huopasatulan ja totesin jälleen, että on se vain hyvä. Siitä vain puuttuu se muotoilu, mitä esim tuossa Barefootin lampaankarvasatulassa on. Koittaiskohan askarrella tuohon Barefootiin ne jalustimenpaikat vai alkaisko säästämään semmosta Christin lampaankarvasatulaa varten.. Hmm... Noh, mutta käveleskeltiin ja nautittiin ilmasta.

Nyt ihan oikeasti auringonlaskuun