Erkillä tulee kohta vuosi täyteen meillä. Ja vaikka tuntuu, että eihän me Erkin kanssa olla tehty paljon mitään, niin ollaan me kuitenkin edistytty aika lailla.
Erkin kanssa meillä oli tänään kolmas ratsastuskerta. Kuulostaa melko hullulta. Vuosi ja vasta kolmas ratsastuskerta. Paljon me ollaan tehty sitä missään näkymätöntä pohjatyötä kyllä, mutta Erkin kanssa tuota ratsastussuoritusta tärkeämpää on ollut löytää yhteys ja luottamus, että päästään siihen ratsastukseen. Ja että se ratsastus on sitten turvallista ja molemmille mukavaa.
Ja siinä sitten kolmannella ratsastuskerralla lähdettiin yhdessä maastoon. Otettiin mies matkaan vetoavuksi ja kuvaajaksi. Ja lähdettiin yhdessä maastoon.
Erkillä ei ole mitään ongelmia pysähdyksissä, eikä liikkeelle lähdöissä. Kääntyy mallikkaasti, peruuttaa, väistää pohjetta ja toimii. Erkki menee maastossa rohkeasti ja reippaasti. Helppo hevonen eikö totta. Näin vähän ratsukoulutusta ja toimii näin hienosti. Mutta tämä kaikki vasta näin vuoden aikana rakennetun luottamuksen ja kaiken tehdyn pohjatyön jälkeen.
Ja hauraalta tämä tuntuu edelleen. En tiedä onko Erkki minun kanssa siinä vaiheessa, jos motocrossipyörä tulee vauhdilla maastossa vastaan. Tai tuulipukukansa pölähtää metsästä ämpärien kanssa. Tai vastaan tulee hirvi. Mutta jos me halutaan Erkin kanssa jatkaa näitä ratsuhommia, niin se on vain mentävä ja luotettava. Erkistä ei ole ainakaan tässä vaiheessa pyörimään kentällä ympyrää, niin se on mentävä maastoon ja luotettava.
On se joka tapauksessa niin hieno poni! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti