Omasta asennosta olen onnistunut sinnillä viilaamaan kärkevimmät virheet pienemmiksi. Lennin liikkumiseen tai eritoten siihen takajalan liikkeeseen olen onnistunut käynnissä saamaan aika hyvän tasaisuuden. Nopeammassa liikkeessä pakka sen osalta hajoaa. Aika hyvin kuitenkin, kun se oli toukokuun loppua, kun videolta kateltiin, kuinka vasen takanen astuu käynnissä selkeästi lyhyempää askelta ja sitä työstäessä saatiin kipeytettyäkin Lenniä.
Muutenhan sitten esiteltiin meidän hienoa uutta taitoa, eli ravia. Lenni vaan ei tykkää yhtään, kun ratsataja keventää. Ravi katoaa melkein heti. Istunnan keventämisellä päästiin kuitenkin ravailemaan kentän pitkiä sivuja jo ihan kivasti. Kulmaan ei hevosen tasapaino ravissa vielä toistaiseksi riittäny.
Pääsinpä myös vähän istumaan alas ravissa ja tuntemaan taas sen, kun lantio lähtee liikkumaan oikein ravissa ja siellä pystyy istumaan. Siitäpä onkin aikaa, kun tämmösiä olen päässy tekemään.
Lisäksi tietysti esitettiin tölttiä (ja possupassia) ja kerettiinpä ottaa myös yksi pukitus-laukannosto ja laukattiinkin vähän matkaa.
Sittempä tuo meidän tunninpitäjä kävi testaamassa miltä se Lennartti tuntuu.
Ja se kuulemman on kyllä aika leveä ja tuntuu isommalta selästäkäsin, kuin miltä näyttää. Ja niinhän se tekeekin. Lenni on yllättävän leveä ja tuntuu ihan hevoselta selästäkäsin. Vaikka eihän se kyllä mikään pieni olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti