lauantai 3. syyskuuta 2016

Maastoon ja rengasrikko

Meillä oli Erkin kanssa herkkä hetki. Aluksi rapsutin kaulan alta ja Erkki rapsutti minua niskasta. Sen jälkeen rapsuttelin mahan alta ja Erkki rapsutteli minua takamuksesta. Siinä vaiheessa, kun tuli hammasta, niin Erkki sai nuhteita, että ei saa niin lujasti. Hevosihmiset ymmärtää...


Lennartilla on tosiaan ollu lomaa. Tänään sitten lähettiin välillä tekemään töitäkin. No joo, aika rennosti kuitenki. Siinä selässä istuskellessa nimittäin totesin, että perhana, se on tuo ratsastajakin ollu lomalla... Miten voi ihmisen lihaksiin sattua niin paljon! Ja lonkat tietysti lauloi hoosiannaa korkealta ja kovaa...
Mutta onhan tää mahtavaa hommaa! Ihan huippua! Ihan huippu hevonen! Ihan huiput maastot! Ihan huippua kaikki tyynni!


Vahinko-otos, mutta siinä oli jotain taiteellista fiilistä..
Ja sitten rengasrikko... Pari-valittua-sanaa!!

Kävin sitten koko lenkin uusiksi pyörällä, jos kadonnut rengas olis löytyny, mutta ei. Oli mulla tarkoitus taas kengittäjän kanssa sopia treffit, mutta nyt vissiin vähän pikaisemmalla aikataululla. Ja ei vissiin ehkä pääse näitä lonkkia löysyttelemään huomenna uusiksi, joten venyttely ois kova sana...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti