lauantai 21. toukokuuta 2016

Valmennuksessa

Lenniä olen nyt suojittanut jokaiseeen ratsastukseen. Etujalat aluksi ja sitten kun nuo suojat ostin, niin laitoin myös takasiin. Ja nehän kertoo tällaista tarinaa:
Osumaa näyttää tulevan myös takasiin sisäsyrjälle, että hivutussuojat on ihan tosissaan tarpeelliset. Että vaikka en yhtään tykkää vääntää hevoselle suojia jalkaan, niin se on vissiin pakko. Ja liikkuuhan tuo hevonen ihan älyttömän hyvin suojitettuna. Tyhmä, tyhmä, tyhmä, kun ei ole aikaisemmin tajunnut.

Hokat väänsin suurelta osin irti viimeviikonloppuna. Neljä jäi. Niistä kaksi sain pois tänään ja huomenna saa kengittäjä ottaa loput irti.
---------

Tänään oli ohjelmistossa valmennus. Aiheena ihan perusratsastus. Mentiin valmennustunnilla ja tutkittiin, että mitäs kaikkea vikaa sitä ratsastajasta löytyykään. Ja ratsastusta myös kuvattiin ja sitten teoriatunnilla katsottiin ja käytiin läpi kuvattuja videoita.

Kauhean hyvin taas valmennukseen valmistauduin. Eilen illalla nakoin vähän tavaraa yhdelle koolle ja tänään aamulla kasasin kaikki kassiin ja sitten vaan hevosen puunausta, sen minkä kerkesi.
Tuli lämmin ja aurinkoinen päivä ja vähän jännitin, että miten tuo Lennartti jaksaa, kun se vielä aika hyvässä karvassa on... Harjailin tuossa ja päätin sitten, että pitäähän tuota pääkin harjata kun reissuun lähetään ja otsaa rapatessa totesin, että jaa, eipä oo vissiin oikein tullut sieltä harjattua, kun karvaa lähti ihan tuppoina. Mutta ihan siistin näköinen elukka siitä tuli. Ainoa moka tuli tuossa harjaillessa, että kun mulla oli toisessa kädessä equigroomer ja toisessa pehmeä harja, Pyyhkäisin sitten sillä pehmeällä harjalla aina omasta kädestä ja siitä equigroomerista karvoja vähemmäksi. Ja sitten ne harjat vaihtoivat paikkaa jossain välissä ja sitten riipaisin sillä equigoomerilla omaan käteen. Voin kertoa, että ei ole hyvä idea...


En jaksanut kuljetussuojia viritellä, niin laitoin lähtiessä nuo ratsastussuojat valmiiksi jalkaan.


Lennin kanssa on niin helppo matkustaa. Se menee lähettämällä koppiin ja kulkee nätisti. Ja kaverikin oli mukana ja yhtä iisisti.

C: Paula Roivainen
Ja sitten siellä valmennuksessa, noh. Minun käet köytetiin kiinni, kun ei ne meinaa paikallaan pysyä. Sitä manailin sitten videotakin katsoessa. Lenni jaksoi liikkua ihan kivasti. Silloin kun meinasi hyytyä, niin käytiin vähän hakemassa vauhtia ja liikettä ja taas jatkettiin hommia. Se alkoi tuo takapääkin tulla mukaan näihin ratsastushommiin ja silloinhan hevonen tuntu tosi kivalta. Videolta näki aika selvästi, että Lennin vasemman takasen liike on jotenkin lyhyempi ja ponnettomampi, kuin oikean takasen. Mutta kyllä se sieltä sekin löytyy. Ja onhan se ihan mielettömän hienon näköinen! (ratsastajasta ei kannata puhuakaan mitään. Paitsi, että se on köytetty vaaleanpunaisella jumppakuminauhalla...)

Kuvakaappaus videolta C: Johanna Kolehmainen
Valmennustunnin jälkeen käytiin Ompun ja Paulan kanssa vielä tuosta läheisellä maastotiellä vähän irroittelemassa. Ja Lenni meni ihan mietöntä tölttiä ja pitkää pätkää. Se oli ihan parasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti