sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Valmennusta ja karvalähtöä

Eilen suunnattiin kohti Sirpa Brumptonin kurssia. Yö meni kytätessä kelloa, kun oli tuo kesäaikaan siirtyminen, että herättääköhän se nyt oikeaan aikaan ja sitten nousinkin ennen kellon herätystä ja olin ihan oikeassa ajassa.
Mukaan lastattiin kavereiden issikat ja lähettiin ajeleen. Tämähän on nyt jo aika uskomaton tilanne, että valmennuksia löytyy 150km säteeltä.
Mutta siis katsojana olin mukana ja valmentajasta jäi kyllä hyvä fiilis. Sanoi kyllä melko suoraan kaikki, mutta kaikesta jäi positiivinen fiilis. Ja vaikka keskittyminen oli ratsukoissa, niin osasi pitää myös katsojat mukana "kärryillä". Veikkaan, että aika monella katsojallakin on vatsalihakset kipeät, kun on pidetty keskivartaloa tiukkana tunteja katsoessa.
Sirpan opastaessa maastakäsittelyssä katsoin kavereita, että muistuuko mieleen, että ihan tässä pari viikkoa sitten kävin pitämässä maastakäsittelyssä opastusta ja ihan täsmälleen samoja asioita siellä "saarnasin". Näytti muistuvan mieleen...
Ihan loistavaa ja kuten normaalia, niin harmitti kovasti, kun oma hevonen oli kotona. Mutta ehkä sitten seuraavaan valmennukseen taas.

Sinällään ei hirveästi uutta ja ihmeellistä asiaa tullut. Muutamia vinkkejä istuntaan, jotka täytyy käydä testaamassa heti ensitilassa, kun kelit antaa myöten mennä muutakin kun käyntiä.
---------

Päivän jälkeen sitä oli melkoisen katki ja poikki. Illalla kuitenkin iltaheinien nakkaamisen yhteydessä innostuin vähän rapsuttelemaan tuolla Equigroomerilla. Ihan vähän vain..

Ja sitten se räjähti pitkin lumihankea. Erkki irrottelee jo talvikarvaansa, Lenni on vähän nihkeämpi vielä.

Jos nyt jotain plussapisteitä tälle vermeelle, niin irtoava karva ei ollut sähköistä. Normaalistihan tuota on ihan täynnä tuota karvaa, kun se on sähköistä ja tarttuu joka paikkaan, mutta ainakaan nyt ei ollut sellaista ongelmaa (voi olla kyllä kohtuu kostea ilmasto) ja yllättävää kyllä, terä ei tuntunut olevan "tukossa" missään vaiheessa. Eli kun hikiviilalla tvs rapsuttelee, niin terästä saa olla nyppimässä karvoja irti vähän väliä, mutta tämän kanssa ei sellaista tunnetta tullut missään vaiheessa. En tiiä. Ihan positiivinen fiilis tästä jäi, mutta toki karvanlähtöaika on vasta aluillaan. Silloin tuntuu kivalta mikä tahansa, millä saa ruovittua karvoja vähemmäksi.
---------

Meillä on hevosilla leikkikalu. Lenni tuossa viime viikonloppuna ilmeisesti protestoi vesiastian tyhjenemistä ja kantoi vesiastian tuonne keskelle aitausta. Nakkasin sitten herroille tuon pienemmän, pohjasta halkinaisen astian tuonne, että jättävät tuon vielä toistaiseksi ehjän astian rauhaan.
Ja voi elämä sitä on kannettu ja heitelty ja pyöritelty ja kaikkea mitä vain pienien ponien päähän pälkähtää.
Voishan tuota turvallisempikin leikkikalu olla, mutta hyvin elävästi muistan Lennin ilmeen, kun toin sille hevospallon...
Niin se tytönkin kanssa menee, että joku hieno lelu kiinnostaa vain hetken, mutta auta armias, kun keittiön lattialla on iso pahvilaatikko...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti