Kattokaa ny, ku toinen on ihan raukka säälittävän näkönen uudessa kampauksessaan.. Mutta on ehkä aavistuksen vähemmän suokin näkönen. :D
Mallailin tuota Stübbenia Lennille taas selkään ja noh, ei se ihan paras ole vieläkään, mutta ihan ok edelleen. Sitten heitin tuon Freeformin selkään ja tarkoitus oli tuossa pihalla vaan vähän pyöriä. Lennin mielestä ajatus oli sieltä ja syvältä... Lähdettiin sitten kokeilemaan, että mites tuota moottorikelkan jälkeä kestää kulkea maastoreissulla. Ja yllättävän kivasti. Semmosta 10cm Lennillä jalat upposi tuohon. Ei paha. Kotoa poispäin oli Lennin mielestä kauheen raskasta, mutta takaisin päin ei ennää ollut ollenkaan raskasta kävellä. Niin se mieli muuttuu. :D
Tuo harja on edelleen kamala ja tarttu kokoajan ohjiin. Great... Ja samalla totesin, että taidan laittaa tuon Freeformin etiäpäin. Se on kiva, tosi kiva. Mutta ei kuitenkaan ihan sitä, mitä haluaisin. Haluaisin Lennille tuomosen Stübbenia vastaavan, mutta pikkasen suorarunkoisemman (siis hevoselle sopivamman) maastosatulan, tai ehkä jopa ihan vaellussatulan. Ja toisaalta se lännensatula edelleen houkuttelis... Ei osaa päättää. Mutta joka tapauksessa Freeform lähtee etsimään uutta kotia.
Käytin tuossa jossain vaiheessa muuten kaverin Supremen koulusatulaa Lennillä selässä. 17" penkki oli paneeleiltaan ihan ok mittainen ja eew leveys oli ihan jees. Ehkä se ew-leveyskin voisi Lennille mennä...
-------
Erde-perde on ollu niin pitkään saikkulaisena, että aloittelin sen kanssa taas ihan alkutekijöistä taas vaihteeksi. Harjailin ja totesin, että Erkki alkaa ainakin kevääseen valmistautua. Alkaa karvaa irrota, Lenni ei vielä suostu karvoista luopumaan. Erkki ei ois millään halunnu seisoa paikallaan harjattavana. Päästiin loppujenlopuksi yhteisymmärrykseen siitä, että missä pikkuhevosen paikka on kun harjataan. Laittelin selkään lampaankarvasatulan ja ensijärkytyksen jälkeen se oli Erkille ok. Ensijärkytyskin johtui varmaan siitä, että kannoin satulaa pään yläpuolella. Ihan tarkoituksella..
Suitsista karsin turparemmin, kun Erkillä on vielä huulessa olleesta vekistä rupi. Kuolaimet ei onneksi siihen kohdalle tulleet. Sitten muka nousin mahalleni selkään ja Erkin mielestä se oli ihan hevonhumppaa ja höpöhöpöjuttua ja pörräsi tuolin ympärillä sen minkä kerkesi. Siispä luovutin tuomoset hommat ja kiipesin suosiolla suoraan selkään. Lampaankarvasatula muistutteli jälleen kiristävistä etureisistä... Erkki oli ihan cool ratsastaja selässä. Ei herkauttanut asennon parantelut sun muut häsläämiset. Vähän aikaa istuskelin ja kehuin Erkkiä ja päätin tulla alas. Noh, se osa oli helpommin sanottu kuin tehty... Se meni ihan könyämiseksi päästä pois sieltä, just kun saat jalat venyteltyä asettumaan sinne satulaan ja takkikin juuttui siinä vähän. Ja Erkillä meinasi mennä kuppi nurin ihan totaalisesti.. "Mie romahan" oli selvästi Erkin ajatus ja oltiin kivasti stressialueella ja reilusti. Pääsin alas, joskaan en sujuvasti ja Erkki palasi takaisin oppimisalueelle ihan kivasti. Otin satulan ja takin pois ja otettiin uusintakierros. Nyt meinasi selässä ollessa Erkkiä jännittää, mutta heti kun rentoutu, niin palkitsin sillä, että tulin pois. Ja tällä kertaa ihan sujuvasti ja Erkinkään ei tarvinu flipata. Ja sitten se on kaiken touhuamisen jälkeen niin tyytyväinen ja "messissä", ihan kummallinen poni.
(kakkaa lumella...) |
On se vähän säälittävän näkönen... |
Olipa kiva löytää issikkablogi lukulistalle :) Tuo harjan määrä näyttää kovin tutulta!
VastaaPoistaJa eihän se pysyny molemmin puolin. Pitäisi varmaan letittää, että saisi taipumaan. :P
Poista