sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Lastenratsu

Tuli näperrettyä taas jotain pientä hevosvarustetta tuossa inspiraatiopuuskassa. Siitä löytyy juttua tuolta.

Omat ponit sai olla melko rauhassa koko viikonlopun. Lennillä näytti kengät olevan jo vähän löysässä, niin en ite sitä viittinyt lähteä kiusaamaan. Kengitystärskyt sain sovittua keskiviikolle.
Mutta siis kun ei itse, niin tuo tyttö sai käydä hevosen selässä. Jos suutarin lapsella ei ole kenkiä, niin hevosenomistajan tytär ei kovin useasti pääse hevosen selkään... Ja sitten kun pääsee, niin sieltä kuuluu iloinen hihkunta, että "mennään lujaa! Lujempaa! Äiti juokse!". Mietin pitkän tovin, että jos en päästäiskään tuota tyärtä ollenkaan ratsastamaan, kun on melkoinen hurjapää olemassa... Mutta jospa Lenni rauhallisuudellaan saisi tyärenkin kierroslukumittaria vähän laskemaan. Ehkä.. Toivottavasti... Kunhan ei kuitenkaan lähde mukaan siihen tyären vauhtiin...

Samalla katoin vähän tuota safari satulaa, mikä meillä on, että näyttää olevan jo vähän ahtaan puoleinen. Ainakin noin toppavaatetuksessa. Pitänee siis alkaa pikkuhiljaa kattelemaan satulaa neitokaiselle. Barefootin rungotonta olen miettinyt, mutta toisaalta sitten kun nuo molemmat hevoset ovat niin leveitä ja itelläkin on ongelmaa rungottoman satulan kanssa olla noin leveässä selässä, niin miten sitten noin lyhkäisillä jaloilla. Notkeushan tuollaisella 5vuotiaalla on kyllä ihan eri luokassa, kuin meikäläisellä... Mutta olisikohan rungollinen satula sitten kuitenkin parempi vaihtoehto. Sitten sen vaan pitää rungoltaan tietysti sopia Lennartille. Noh, mutta tällä asialla ei ole kiire. Voin ihan rauhassa vilkuilla jos joku lupaava vaihtoehto tulee vastaan ja sitten vasta luopua tuosta safarisatulasta.

Olin ihan kertakaikkisen tyytyväinen tuohon Lennarttiin. Se käyttäytyy kyllä niin esimerkillisesti tuon tytön kanssa. Antaa hoitaa ja ei hermostu, vaikka tyttö pyörii siinä ympärillä. Ja tyttö kun on selässä, niin kantaa kuin kukkaa kämmenellä. Tölttäiltiinkin vähän ja Lenni kyllä liikkui tosi pehmeästi koko ajan. Ja lopuksi vielä Lenni seisoi irti, tallin ovi oli auki ja tyttö innostui kiipeämään heinäpaalun päälle ja laskemaan sieltä liukumäkeä alas ja Lenni vain käänsi päätä pois tieltä. Jos joskus on semmonen olo, että pakahtuu ylpeydestä, niin silloin oli. On se vaan niin täydellinen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti