Niin joo. Se mikä jäi sieltä valmennuksesta nyt päälimmäiseksi plakkariin, niin muistutus siitä, että minun kuusivuotias hevonen on nuori, mutta se ei oo enää vauva. Eli täytyy kääntää aivot siihen, että tuota nuorta hevosta täytyy alkaa ratsastaa. :'D Tämän totesin viime kurssillakin. Se on kumma, kun se vaan ei jää mieleen...
Ja se, että se on vaan niin tärkeää tuo eteenpäinpyrkimys. Siinä kohdassa tunsin piston sydämessä, kun tuo Lennartti ei kovin eteenpäinpyrkivä ole ja ite olen niin rauhallinen ja vähän jääny ehkä sen kanssa hyssyttelemään. Pitäis vähän potkia itteänsä ja mennä vähän reippaammin eteen.
--------
Lennartin kanssa käytiin eilen illalla ratsastelemassa. Ajattelin, että kyllä sitä illalla on jo tuo (vanhan)päätien liikenne sen verran hiljentynyt. No oli se ehkä vähän, mutta olihan siellä kulkua siltikin. Kokeilin tuossa pihalla, että pääsenkö selkään ilman tuolia (taas), että talutan tuon tienpätkän ja nousen sitten selkään. Noo, pääsin selkään ja päätin sitten kuitenkin kokeilla mennä ratsain. Ooteltiin rauhallista hetkeä ja sitten vaan tienlaitaa köpöttelemään. Itteä vähän jännitti. Lenniä ei juurikaan... Tuli sitten rekkaa myöten kaikkea mahollista vermettä ohi. Ja Lenni on ihan cool.
Päästiin pyörätielle ja siellä sitten testattiin vähän tölttäilyä. Ja menihän se hienoja pätkiä, jäällä. Heti kun tuli asfaltti, niin ei enää mennyt mitenkään. Käytiin sitten tuolla yhdellä tienpätkällä vähän kiihdyttelemässä ja sitten lähdettiinkin kotiapäin. Nyt talutin tuon tienlaidan pätkän ja Lenni meni kyllä edelleen ihan loistavasti. Yksi mopopoika tuli takaa ja kuuntelin, että löysää vauhtia, että ompas hyvä homma. Noh, mitä sitä, juuri hevosen kohdalla piti sitten vääntää urku auki. Onneksi Lenni ei edes hetkahtanut moista. Ja tuli todettua, että hirveän monet autoilijat ajavat tosi läheltä. Vaikka tuossakin ilta-aikaan ei ollut vastaantulijoita, niin ihan siitä kylkeä hipoen ajavat ohi. En sitten tiedä, että pisteleekö heillä, kun tuossa on pyörätie ja kuitenkin maantien laitaa kuljen. Se vaan on meillä se realiteetti, että on pakko mennä tienlaitaa, että pääsee semmosen piston luokse, että pääsee pyörätielle. Ja itseasiassa taitaa vielä olla niin, että pyörätiellä ei edes saisi ratsastaa...
Kelien antaessa myöten itseasiassa varsin monesti ratsastan melkeimpä tuossa ojassa. Se on kesällä kuiva ja mieluummin siinä, kuin asfaltoidulla pyörätiellä.
--------
Ja jos toissa iltana Lenni ei vielä oikein halunnut karvoistaan luopua, niin eilen illalla lähti senkin edestä.. Kävin vähän Erkkiäkin jututtamassa ja rappaamassa kaulan alta ja se tuntui niin kivalta Erkin mielestä. Ylähuulen rapsutusmoodi lähti heti päälle. Pitäis Erkinkin kanssa touhuilla vähän noita ratsastushommia ennen kuin lumet lähtee. Tuonne kinokseen on mukavampi tippua... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti