Ötöjä

Eilen illalla suunnattiin Lennin kanssa maastoon ja täytyi todeta, että märkä alkukesä on tehnyt tehtävänsä. Oli meinaan kavereita...

Eihän ne nyt oikein kuvista erotu, mutta jotain kuitenkin.

Sydämestä riipien yhdet Wahlstenin suitset muokkasin meille maastosuitsiksi. Näissä siis oli niskaremmi ja turparemmi pienellä nahanpätkällä yhdessä ja sen irrottelin. Ihan vain siksi, että kun hyppään tuolla kesken kaiken alas selästä ja kävelen loppumatkan itse, niin yleensä nappaan turparemmin pois (ja löysään satulavyötä). Ja vaikka perfektionistin mieltä riipi tosi pahasti, niin kyllä kannatti. Nämä on tosi toimivat tarkoitukseensa.

Nämä Wahlstenin suitset on minun lemppareiden joukossa. Ne on yksinkertaiset, siistit ja kestävät.

Piti napata kuva tuosta meidän maastotiestä, on se niin mahtava.

Lennillä oli maastossa painoputsit jaloissa ja pikkuherra pätkytteli menemään oikein kivaa tölttiä. Ite vain "matkustelin" kyytissä ja koitin häiritä hevosen liikkumista mahollisimman vähän. Yrityksenä nyt vain antaa hevosen liikkua, kun se kivasti liikkuu. Hiotaan yksityiskohtia sitten myöhemmin.
-------

Piskosta koitin käydä ottamassa sellaista synttärikuvaksi kelpaavaa poseerausta. Herra oli varsin tympääntynyt, jollei suorastaan kettuuntunut. Oli joutunut olemaan yksin aidassa itikoiden syötävänä sen aikaa, kun me Lennin kanssa käytiin maastossa (itikoiden syötävänä). Ja tietysti oli piehtaroimassakin pitänyt käydä. Tämä nyt onnistunein otos.

Tämä kuva minua jäi noista otoksista hieman huolestuttamaan. Pisko näyttää todella väsyneeltä (vai kuvittelenko vain?). Sinällään ei ihme, ikää mittarissa 27v., ollut pitkän päivän ulkona, lämpimät kelit, paljon itikoita, tuo loukatun jalan kinkkaus jne... Mutta silti. Huolestuttaa.

Ehkä olen ollut huomaavinanikin hieman enemmän väsyneisyyttä vanhuksessa muutenkin. Aamuisin kun hevoset ovat olleet pihalla nurmen leikkuussa, niin Pisko on jo noin tunnin jälkeen menossa tuonne isoon aitaan.
Täytyy nyt huomiseksi miettiä valmiiksi, että laitetaanko Piskolle etukengät takaisin. Jalat on kuivat ja eivät turvottele tai muuten näkyvästi oireile. Ja hevosessakaan ei sitä äksyisyyttä ole, mitä on ennen ollut ilman etukenkiä ollessa. Mutta ei tuo hirveästi liikuskele. En kyllä tiedä liikuskelisiko kengät jalassakaan sen enempää. Ja sitten kun on tuo takajalka vamma, joka on kyllä jo paranemaan päin, mutta se voi tehdä sen, että jos vanhus ei oikein muutenkaan jaksa seisoa kengityksessä, niin nyt jaksaa varmasti vielä huonommin.
Ja missä vaiheessa tulee eteen se vaihe, että pitää jotain lopullisempaa päätöstä tehä (jonka ajatteleminenkin nostaa tipan linssiin ja palan kurkkuun).
En tiiä. Ei ole helppoa elämä vanhushevosen kanssa.