keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Ihmiset on vaikeita

Ihmiset on vaikeita. Olen luullut olevani aika hyvä lukemaan ja tulkitsemaan ihmisiä ja että tulen toimeen lähes kaikkien ihmisten kanssa. Psykologia ei sinällään ole koskaan ollut vahvinta alaa, mutta olen kokenut, että hevosten kanssa oleminen on tuonut mukanaan taidon seurata eläimiä ja ihmisiä ja tulkita käytöstä. Ja olen luonteeltani aika helppo.
Virhetulkintoja tapahtuu molempien kanssa, mutta ihmisissäpä on vielä se vinkeys, että ihmiset osaa esittää ja puhua sinulle yhtä ja toiselle ihan päinvastaista. Hevosta jos ärsyttää, niin silloin ärsyttää, ihminen saattaa purra huulta ja hymyillä sulle ja esittää, että kaikki on hyvin.

Ei kai ne hevosetkaan helppoja ole. Puhumaton 400kg möntti voi vaikka tappaa. Mutta hevoset ainakin ovat suoraviivaisia, eivätkä valehtele.
Erkin kanssa hevosen tulkintakykyni on joutunut aika koetukselle. Omat ja Erkin rajoitteet huomioiden olen todennut, että virheitä ei juurikaan kestä tehdä. Lenni antaa anteeksi paljon virheitä, Erkki ei välttämättä ja virheen tekeminen voi aiheuttaa sen tilanteen, että sen korjaaminen vaatii älyttömästi työtä, jos on enää mahdollista edes työstää. Olen joutunut Erkin kanssa muutamaan kertaan nieleskelemään pettymystäni, kun en ole voinut tehdä jotain, mitä olen suunnitellut. Mikä jälkikäteen ajatellen on ollut todella fiksua, että en ole ajanut meitä kumpaankaan tilanteeseen, jossa ylitetään sen hetkisiä kykyjä tai henkisiä tiloja. Pientä epämukavuutta tulee sietää, mutta ei saa olla liian paljon epämukavuusalueella. Siinäpä onkin sitten haastetta.

Olen niin onnellinen siitä mihin ollaan Erkin kanssa päästy. Erkki on normaali ratsukoulutuksen alkumetreillä oleva hevonen. Niin kovin haluaisin jakaa iloni muille, mutta yritän hillitä, koska kuten jossain vaiheessa olen kirjoitellut, niin "ongelmahevosen" kanssa lähdetään miinuspuolelta ja vaikka olet itse nähnyt sen valtavan kehityksen miinuksesta nollaan, niin monet muut näkevät vain sen, että olette siinä nollassa. Mitä ihmeellistä siinä nyt sitten on? No siinä on takana lähes puolitoista vuotta työtä siihen, että meillä on vahva tunne siitä, että me voidaan työskennellä yhdessä ja luottaa toisiimme. Erkki on ollut koko ajan rehellinen. Minä en aivan aina. Olen välillä vakuutellut sekä Erkille ja itselleni, että hyvä tästä tulee, vaikka olen mielessäni murehtinut sitä, että ei tästä tuu mitään. En ole aina luottanut Erkkiin ja olen silti esittänyt, että hyvin meillä menee. Anna anteeksi Erkki! Kyllä ihmiset on vaikeita.

"Mitä enemmän tutustun ihmisiin, sitä enemmän tykkään hevosista."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti