Valmennuksessa löytyi kivasti liikkuva hevonen, motivaatiota ja ilmeisesti jotain lihaksia, kun olo on kuin jyrän alle jääneellä. Ihan oikeasti tuntuu siltä, että joka ikistä lihasta kolottaa. Ja tilanteeseen ei varmaan ihan hirveästi auttanut eilisen valmennuksen jälkeen useamman tunnin seisoskelu koleassa ilmassa.
Mutta siis itse asiaan. Käytiin Anna Andersenin valmennuksessa. Lauantaina meillä oli yksi valmennus puolituntinen ja sunnuntaina toinen.
Lauantain tunnille mentiin vähän hopulla aikataulumuutosten vuoksi. Hevonen ulos kopista ja varusteet päälle ja valmennukseen. Valmennus oli raviradalla. Ne ei oo kovin helppoja paikkoja nuo raviradat ja varsinkin Lennille ne on jotenki ekstra inhottavia. Noh, mutta ihan jees Lenni meni ja toimi siellä. Kasailtiin Lennarttia vähän korkeampaan muotoon ja koitettiin saada paremmin kantamaan itseään ja samalla hidastettiin käyntiä ja haettiin lyhyempiä askelia. Siis parempaa asentoa ja parempaa jalkojen koordinaatiota. Lenni meinas pikkasen protestoida moista hömpötystä ja vähän kiemurteli ja pukitti ja heitti kieltä kuolaimen yli... Olin aamulla vaihtanut tietysti käyttöön pyhäsuitset blingeineen ja remppaturpiksineen...
Anna pyysi nähdä Lennin tölttäävän ja sanoin, että eipä tuo kesän jälkeen hirveästi ole tölttiä esitellyt, että kun hoksasi ravin, niin kauhean mielellään sitten ravailee. Noh, ravia sitten. Paitsi että sitten kun menet sanomaan, että se ei tölttää, niin kyllä se sitten tölttää ja ihan kivastikin.
Lennartin urakka lauantain osalta oli siinä ja katseltiin sitten vain muita valmenteutujia ja sitten oli vielä askellajikisat. Siinäpä sain sitten varmaan kerättyä kylmää aika lailla, kun vaikka keli muuten oli ihan kivan lämmin, niin tuuli oli kylmä. Lennartin loimittelin hyvin ja Lenni jäi yöpymään valmennuspaikalle. Ite suunnattiin yöksi omien lakanoiden väliin.
Sunnuntai aamuna suunnattiin taas liikenteeseen ja valmennukseen. Tällä kertaa ehdittiin vähän paremmin valmistautua tuohon valmennustuntiin. Laitoin hevosen valmiiksi ja kiipesin selkään ja kävin toteamassa, että alla on ihan siipiä vailla oleva hevonen. Ihan lentoon lähdössä koko ajan. Ei muuta kuin alas selästä ja maastakäsin työskentelemällä hevonen kuulolle ja takaisin maanpinnalle ja uudestaan selkään ja valmennukseen. Otin kotoa mukaan nuo meidän "normisuitset", joissa on siis käytössä tuo kineton turpis ja johan pysyi kieli oikealla puolella.
Aluksi harjoiteltiin samaa kuin edellisenä päivänä ja Lenni oli heti paremmin ajan tasalla siitä, että mitä tehdään. Radalla samaanaikaan juokseva ravuri aiheutti ratsastajan keskittymisen herpaantumista ja samalla hevonen herpaantui ja säpsyili ja sitä rataa. Kasailtiin keskittyminen ja sitten otettiin vähän reippaammin (töltti-ravi) eteenpäin ja sitten haettiin ympyrällä ravissa vähän pyöreämpää muotoa.
Lenni meni tosi kivoja pätkiä valmennuksessa, ei voi moittia. Nyt vain treenailemaan sitten. Paitsi, että melkein viikko tässä menee ennen kuin pääsee seuraavan kerran treenaamaan.
 |
| Valmennukset suoritettu, kotimatka edessä. |
----------
Valmennuksen ajan Erkki oli ihan yksin kotona. Reipas Erkki ei ollut moksiskaan siitä, että oli ihan yksin. Kunhan ruokatarjoilu pelaa, niin Erkillä ei ole hätiä mitiä. Tosin pikkusen tietenki oli ikävä. Piti kaverille huutaa pikkasen ku se tuli kotia takaisin.
----------
Lennartin kutkapeppu kohtalo on sen verran edennyt, että matolääkkeen sai ja eipä sillä oikeastaan mitään merkitystä ollut. Soittelin eläinlääkärille ja eläinlääkäri kävi katsomassa ja ihmettelemässä kutisevaa takamusta. Kuvankin otti. Lantanäyte tutkittiin, ei matoja, mutta madotetaan silti uudelleen. Jatketaan takamuksen kuuraamista Hexosilpesuilla ja saatiin pari uutta rasvaa käyttöön, että rasvaillaan kokeeksi niillä, jos saataisiin iho rauhoittumaan. Ja odotetaan talvea, että ei olis mitään syötävää tuolla aidassa ja ois kontrolloidumpaa tuo syöminen.
 |
| Peppupesu. Otsalamppu, kantovesi, ulkona -0,5 astetta... Harrastuksen huippuhetkiä... Not! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti