sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Väsyttää

Väsyttää ihan hulluna. Ja alaselkä meinaa jumia ja issiaskin muistuttelee olemassaolostaan. Maastoreitillä on ihan mieletön moottorikelkka+mönkijä+monttupyörä trafiikki. Hevonen on märkä ja taas on ollut taukoa liikutuksessa. Ja kaikki muukin tuntuu tasaisesti vastustavan ja maastoon lähtö kuulostaa ehkä pieneltä uhkapeliltä...

Melkein jo luovutin...

Mutta en sitten kuitenkaan. Alussa meinasi edelleen vastustaa kaikki mahollinen, mutta sitten se helpotti ja olihan tuo taas kivaa. Lennin kanssa lönkyteltiin maastotietä pitkin vähän matkaa ja Lenni alko ehdottelemaan takaisinpäin kääntymistä. Totesin, että mennään vaan, mutta tölttiä. Ja Lennihän meni. Voi vitsit minkälaista liikettä sieltä irtosi. Päästiin tuohon junaradalle asti takaisinpäin ja siinä käännettiin ja mentiin sama lyhkänen pätkä uudelleen. Vau! Siitä käänsin Lennartin kohti hankea ja lähdettiin junaradan vartta vähänmatkaa tallustelemaan. Lenni meni reippaasti ja vähän ihmetteli tuota ihan uutta reittivalintaa. Vähän matkaa käytiin kahlaamassa hangessa, alamäen jälkeen käännyttiin takaisin päin ja sitten vielä mentiin uusiksi sama kahluureitti. Tällä kertaa hyödynnettiin tuo pieni ylämäkipätkä ja yllytin Lennin ihan ylämäkilaukalle. En ees muista, koska oisin Lennillä viimeksi laukannut. Nössö. Sittenpä käytiin vielä vähän matkaa maastotietä ja tulin alas kävelemään ja käveleskeltiin kotia. Pienen pieni oli tämä reissu, mutta pääasia ehkä oli, että sai käytyä.

Alamäessä tuolla meinasi ratsastajalle iskeä jännitys kun en minä tuossa Di-Flexissä oikein saa tuomosessa mitään tukea. Tuntuu, että sieltä voisi liukumäkeä laskea alas. Polvituetkin jotenkin semmoset, että ei edes jalkoja saa eteen, että niistä saisi tukea. Ei sillä, sehän on askellajisatula. Ei sitä tämmöseen maastorymyämiseen ole ajateltukaan. Joka tapauksessa, "täti" tarvii tukevamman satulan tähän hommaan. Just oppinut luottamaan hevoseen, että se hallitsee tasapainonsa ja jalkansa, niin ei nyt kestä tulla takapakkia. Pitää vielä joku päivä tarkastella semmosella kriitisellä silmällä tuota Stübbenia tuonne Lennin selkään ja jos se ei istu, niin sitten täytyy miettiä kyllä ihan tosissaan Lennille jotain maastosatulaa.

Väsyttää muuten edelleen ja ehkä vähän enemmänkin, kuin mitä aiemmin. Mutta pikkasen on parempi mieli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti