Valmennusantia

Valmennusviikonloppu takana. Oli menoa ja meininkiä ja yöunetkin jäi neljään tuntiin, mutta oli kivaa ja antoisaa.
Meillä oli siis Riikka Räihän askellajivalmennus. Lennin kanssa oltiin lähinnä ammattilaisen silmän alla katsotuttamassa, että missä mennään ja mitä treenaillaan seuraavaksi. Meillä oli kumpanakin päivänä puolen tunnin yksäri. Ekana päivänä meillä oli hevoskaveri maneesissa tukena ja turvana. Meni niin hyvin, niin päätettiin toka päivänä kokeilla sit olla yksinään maneesissa. Ja hyvinhän sekin meni. Fiksu jätkä, neljäs kerta maneesissa ja yksinään sujuu oikein mainiosti.

Eka päivänä juoksutin aluksi narupäitsillä, sitten vähän ohjasratsastusta ja sitten selkään. Tehtiin paljon ympyröitä, käännöksiä ja pysähdyksiä. Sitten pyydettiin lähinnä pitkillä sivuilla siirtymistä nopeampaan askellajiin, Lennin tapauksessa se on yleensä töltti. Todettiin, että väistöt on ehdottomasti heikko kohta ja niitä pitää alkaa treenailemaan. Tämä nyt ei sinällään yllätys, jos käytettävissä on ollut satunnaisesti kenttä, jossa on pelkkä kavioura poljettu. Mutta eiköhän nuo lumet tuosta joskus katoa, että päästään töihin.

Pari kuvaa videolta. Kehnohko on laatu. Mutta ekassa narupäitsillä työskentelyä, toisessa ohjasratsastusta.

Toisena päivänä jätin narupäitset pois ja suitsilla vähän aikaa taluttelin ja sitten suoraan vähän ohjasratsastusta. Sitten selkään ja jälleen ympyröitä, käännöksiä ja pysähdyksiä. Valmentaja totesi, että on Lenni on hyvin kuulolla ja ohjattavissa, joten siitä vain reippaammassakin askellajissa pyytämään kaarteita ja käännöksiä ja ympyröitä. Lenni on oikealta puoleltaan selkeästi heikompi, kuin mitä vasemmalta. Sitä pyritään vahvistamaan, jotta puolierot ei karkaisi ihan mahdottomiksi.Sitten pyydettiinkin taas sitä reippaampaa askellajia ja tälläkertaa sitten kaarteissa ja ympyröilläkin. Meni ihan kivasti ja hetkittäin Lenni haki tölttipätkien lopussa jopa ravia! Lenni siis kotioloissa on näyttänyt ravia ihan muutamia harvoja kertoja ja silloinkin ihan pari haparoivaa askelta. Ja sitten kun on päästetty vieraassa paikassa muiden issikoiden kanssa revittelemään, niin sitten kyllä irtoaa ihan MIELETÖN liitoravi. Että se ravi on, mutta ei vain ole juurikaan sitä esittänyt ja olen ajatellutkin, että sitä saadaan sitten tulevaisuudessa varmasti hakea ja työstää aikalailla.
Sitten pyysin Riikkaa käymään selässä ja näyttämään, että mitä siellä pitää tehdä ja miltä Lenni (pitäisi) näyttää (oikein) ratsastettuna, kun lauantailta on olemassa videopätkiä minun ratsastuksesta, niin voi katsoa ja vertailla. :D Töltti on aika vahvasti vielä passitahtista. Etupäässä ja tietenkin ylipäätäänkin vähän voimaa vielä kantaa itseään, mutta kyllä se siitä etenee.

Sitten keskustelin Riikan kanssa, kun olen miettinyt, että olisiko Lennille parempi, jos sen laittaisi vaikkapa Riikalle ratsutettavaksi. Itse kyllä tykkään touhuta nuoren kanssa ja koulutella ja nähdä sen edistyminen, mutta kun on tämä trauma taustalla, niin häiritseekö se hirveästi tätä nuoren edistymistä. Toisaalta tämä taas sitten on niin rauhallinen ja hyvähermoinen kaveri, että tätä ei nyt ihan hirveästi hetkauta vaikka minua välillä jännittäisikin. Toisaalta haluaisin tehdä itse ja toisaalta sitten tekisi mieli oikaista ja laittaa ratsutettavaksi. Viikonlopun verran Riikka meitä katseli ja sanoi sitten, että ei hän näe mitään syytä miksi pitäisi laittaa ratsutukseen, pärjätään ihan hyvin. Ainoastaan, jos minun jännitys kasaantuu ja homma menee hyssyttelyksi, niin silloin kannattaa laittaa ratsutettavaksi. Eli näillä eväillä nyt jatketaan ja yritetään päästä tunneille välillä jonkun silmän alle katottavaksi.

Ja pari ratsastuskuvaa vielä todistusaineistoksi. :)