lauantai 14. marraskuuta 2015

Voihan syksy

No voi sanonko mikä. Kaksi päivää oli ihan kiva keli. Pikkasen ripsautti lunta, maa oli valkoinen ja himpun verran pysyteltiin pakkasen puolella. Nyt sitten tulee taas vettä niinkuin aisaa ja tuulen kanssa vaakatasossa ja ja ja... Sohvannurkka ja villasukat kuulostaa oikein loistavalta idealta..

Sen verran tuosta lumesta on jäljellä, että tuohon hiekkatielle on liistaantunut jonkinmoinen jääkerros ja siellä on sitten liukasta. (joskaan tällä vesisateella ei varmaan enää pitkään). Kengättömien hevosten kanssa siis ihan totaalinen nou nou lähteä tuonne liikenteeseen.

Ja tuo muta. Argh! Luulin jo, että siitä päästiin eroon, mutta ei. Taas on niin märkää, että on mutaa Erkin kauneudenhoitoon ihan kerrakseen. Onneksi tuolta aidasta löytyy sen verran lääniä, että siellä kuivempaakin kohtaa on.

Syämestä riipii tämmöstä talliasukkeihin tottunutta hevosenpitäjää jättää hevoset ulos. Näyttävät niin surkeilta uitetuilta koirilta tuolla pihalla. Ja kun vielä näyttävät viihtyvän ennemmin tuolla metsikössä, kuin pihatossa.
Mutta kun noita käy tarkemmin tutkimassa, niin karvapeite on päältä märkä, mutta alta kuiva. Näyttävät olevan niin paksussa karvassa jo, että eivät palele. Ja jos metsikkö tuntuu mieleisemmältä, niin se on heidän oma valintansa. Mutta kun silti riipii. Ensi yöksi saavat tulla taas käymään sisällä kuivattelemassa. Hevosenomistaja sillä rauhoittelee soimaavaa omaatuntoaan, jos ei muuta...

Koko ajan vain tätä samaa valitusta. Mutta kun ei vain tapahdu mitään ja ilmat on sieltä ja syvältä. Onko nämä syksyt aina näin tuskaista aikaa??
-----

Jos nyt jotain, niin nyt on ollut aikaa mietiskellä kaikkea (turhanpäiväistä). Olen ehkä vähän luopunut toivosta, että noihin selkiin löytyisi sopivaa lännensatulaa ja siihen sitten miettinyt jotain mukavaa korviketta tilalle. Barefootin Cheyenneä olen mietiskellyt. Mulla ois tuolla jemmassa fenderit ja jalustimet, niin se ois vähän sinnepäin. Ehkä. Mutta sitten siinä on se ongelmakohta, että en nyt ole yhtään varma, että kestääkö mulla lonkat enää rungottomalla ratsastusta. Sitten olen miettinyt esim Freemaxia, että oisko sen vähän muotoiltu istuin ehkä armollisempi noille lonkille. Ei voi tietää, kun en ole sellaista koskaan päässyt testaamaan.
Toisaalta sitten ehkä lampaankarvasatula voisi olla ihan kiva ja asiansa ajava vaihtoehto siihen "rentoiluun".
En tiedä. Ehkä tämä tästä joskus selkiytyy tai vaan vastaan kävelee se oikea vaihtoehto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti