Niinhän siinä sitten pääsi käymään, että tiistaina 2.7. lähin hakemaan Lennartin "kotiin". Ihan kotiin asti Lenni ei toki tullut, mutta Huminalehtoon. Lenni tekee osaksi tunteja ja osaksi on sitten minun omassa käytössä. Kolme päivää omassa käytössä voi muodostua liiaksi, kulkumatkan kannalta. Mutta katsotaan ja fiilistellään miten tämä lähtee sujumaan. On Lennartti nyt ainakin huomattavasti lähempänä, kuin mitä on reilun vuoden ollut.
|
Lahjaksi minulta minulle! Tämmöstä juuri halusinkin! |
No sittenpä piti päästä hepan selkään jo heti seuraavana päivänä. Fiilistelemään, että miltäs tämä nyt tuntukaan. Oma kroppa on hukassa. Se kyllä tietää mitä pitää tehdä, mutta juu ei, ei se toimi niin. Ihan kivasti Lennartti kuitenkin liikkui sen vähän aikaa, mitä touhuiltiin. Kunhan nyt vain ihmeteltävää riitti kerrakseen uudessa paikassa ja uusissa hepoissa.
|
Selässä taas <3 |
Totesin vaan ite kentällä ratsastellessa, että juu, tää homma ei kyllä nyt ihan nappaa... Lenni taitaapi saaha tehä kenttähommat tuntityön yhteydessä ja me lähetään koluamaan maastoja, kun tässä päästään vähän jyvälle taas tästä hommasta. Mikä on ehkä vain hyväkin. Kenttähommat ei oo niitä mieluisimpia Lennille.
Tyttö kävi myös jo ratsastamassa Lennillä. Lenni ei ollut moksiskaan, kun tyttö halusi siirrellä hernepusseja tynnyrin päältä toisen tynnyrin päälle. Pusseja ei ihan yltänyt ottamaan selästä, niin tyttö varasi painoa toiselle jalalle tynnyrin päälle. Ja sitten pussi piti tietysti heittää toisen tynnyrin päälle. Ja Lenni ihan tyytyväisenä ja kärsivällisesti touhusi tytön kanssa säkkymättä mitään operointia. On se kyllä aika kultakimpale.
Mutta onhan se poikanen pikkusen malliaan muuttanu ja sen myötä sitten tässä saa opereoida satuloita myyntiin. Samalla myös muutakin varustetta saa vaihtaa omistajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti