Muutama kuukausi

Muutama kuukausi tässä on eletty hevosellista elämää ja jonkin verran on ehitty ratsastelemaankin. Mukaan on mahtunut ylämäkiä ja alamäkiä ja huoleton ois kyllä hevoseton.

Lennillä tosiaan malli on muuttunut sen verran, että satuloita lähti vaihtoon. Askellajipenkki Di-flex passaa edelleen ja se on käytössä. Lenni tekee tosiaan myös tunteja ja ne ovat lännenratsastuspainotteisia, joten lännensatulalle on myös tarvetta. Aluksi käytössä oli tallilta löytynyt Big Horn 274, joka oli kyllä niin lähellä sopivaa rungollista satulaa, että en meinannut uskoakaan.

Muutaman kuukauden käytön jälkeen kuitenkin todettiin Lennin kipuilevan ristiselkää ja kriittisellä tarkastelulla päädyin siiihen, että ehkä aavistuksen liian pitkä satula tuo on.

Pikaisesti kävin läpi eri vaihtoehtoja ja ehdin jo semmosen minihermoromahduksen kehittää ajatuksesta, että pitäisi alkaa sovitusrumbaan. Noh, päädyin investoimaan Barefoot Arizona Nut satulan.

 Sellainenhan meillä on jo kertaalleen ollut. Silloin koossa 1, tämä nykyinen on kokoa 2. Nyt kun lueskelin omia mietteitäni ajalta jolloin tuo oli tuo Barefoot käytössä, niin onneksi en muistanut ollenkaan tuollaista taakse valumisongelmaa. Olisi jäänyt ostamatta. Ja nyt sellaista ei ole kyllä ollutkaan. Ja omat lonkatkin sietävät satulaa oikein mukavasti. Ainoa ongelmakohta satulassa on turhan pitkät fenderit. Lyhimmillään ovat minulle itselle sopivat, mutta tarvis saada lyhyemmäksi. Tätä alan tässä seuraavana ratkomaan. Muistelisin nimittäin, että Barefootilla on nykyisin 0 kokoiset fenderit..

----

No sitten Lennillä tosiaan oli selkäkipuilua tuossa. Oliko kyse sitten tuosta aavistuksen liian pitkästä satulasta vai mistä. En tiedä. Mutta joka tapauksessa. Kaivoin esille Bot selkäloimen ja sitä on ratsastuksen jälkeen pidetty. Lisäksi aina kun on sattunut aikaa olemaan, niin olen Lennin selkää käsitellyt Relain -laitteella. Tämän lisäksi Lennillä on olemassa hieronta suka, jolla pyörittelen selän useimmiten ratsastuksen jäljeen. Näiden lisäksi sitten kaivoin esille ratsastusloimen Lennille käytettäväksi huonommilla keleillä.

Jossain vaiheessa Lenni ontui jotakin jalkaansa tai ainakin liikkui huonosti. Jonkinmoista hermoromahdusta kehittelin silloinkin. Tilanteen tarkastelussa totesin, että haava sillä on jalassa, ei sen kummempaa. Repertuaariin lisättiin takaisin myös suojat joka jalkaa, koska Hessu Hopo on edelleen Hessu Hopo ja jalat eivät vaan aina löydä paikkaansa.

----

Tallillehan ehdin itse vain kerran viikossa. Se nyt oli arvattavissakin. Tallimatkaa tulee kuitenkin 50km suuntaansa. Lisäksi teen vähän lisätyötä sen eteen, että saan hevosen pidettyä. 7 päivän työviikko ja pikainen tallilla käynti ja hevonenkin oli hetkellisesti ratsastuskäytöstä poissa. Kiristi pipossa aika kovasti ja harmaita hiuksia sain ihan urakalla piilottaa mustalla hiusvärillä... Onneksi nyt on tilannetta saatu ratkaistua sillä, että Lenni menee vähän enemmän tunti ja vuokrauskäytössä. Oli jo aika hilkulla, että en myynti-ilmoitusta rustannut.

----

Mutta eihän meillä ihan pelkkää surua ja murhetta ole ollut. Ollaan maastoiltu ihanissa keleissä aika paljon.

Ollaan käyty yhdessä issikkavalmennuksessa

Selässä valmentaja Kati Summa. C: Jaana Kuusela

Lenni on ollut ratsastusjousiammuntakurssilla

C: Johanna Kolehmainen

Ja onhan Lenni kerännyt jo melkoisen ihailijakerhon itselleen. Kun se nyt vaan on niin nätti ja kiltti.

Lenni is back!

Niinhän siinä sitten pääsi käymään, että tiistaina 2.7. lähin hakemaan Lennartin "kotiin". Ihan kotiin asti Lenni ei toki tullut, mutta Huminalehtoon. Lenni tekee osaksi tunteja ja osaksi on sitten minun omassa käytössä. Kolme päivää omassa käytössä voi muodostua liiaksi, kulkumatkan kannalta. Mutta katsotaan ja fiilistellään miten tämä lähtee sujumaan. On Lennartti nyt ainakin huomattavasti lähempänä, kuin mitä on reilun vuoden ollut.

Lahjaksi minulta minulle! Tämmöstä juuri halusinkin!

No sittenpä piti päästä hepan selkään jo heti seuraavana päivänä. Fiilistelemään, että miltäs tämä nyt tuntukaan. Oma kroppa on hukassa. Se kyllä tietää mitä pitää tehdä, mutta juu ei, ei se toimi niin. Ihan kivasti Lennartti kuitenkin liikkui sen vähän aikaa, mitä touhuiltiin. Kunhan nyt vain ihmeteltävää riitti kerrakseen uudessa paikassa ja uusissa hepoissa.

Selässä taas <3

Totesin vaan ite kentällä ratsastellessa, että juu, tää homma ei kyllä nyt ihan nappaa... Lenni taitaapi saaha tehä kenttähommat tuntityön yhteydessä ja me lähetään koluamaan maastoja, kun tässä päästään vähän jyvälle taas tästä hommasta. Mikä on ehkä vain hyväkin. Kenttähommat ei oo niitä mieluisimpia Lennille.

Tyttö kävi myös jo ratsastamassa Lennillä. Lenni ei ollut moksiskaan, kun tyttö halusi siirrellä hernepusseja tynnyrin päältä toisen tynnyrin päälle. Pusseja ei ihan yltänyt ottamaan selästä, niin tyttö varasi painoa toiselle jalalle tynnyrin päälle. Ja sitten pussi piti tietysti heittää toisen tynnyrin päälle. Ja Lenni ihan tyytyväisenä ja kärsivällisesti touhusi tytön kanssa säkkymättä mitään operointia. On se kyllä aika kultakimpale.

Mutta onhan se poikanen pikkusen malliaan muuttanu ja sen myötä sitten tässä saa opereoida satuloita myyntiin. Samalla myös muutakin varustetta saa vaihtaa omistajaa.

Hys hys!

En myönnä mittään! Mutta ehkä ihan pikkusen tallipaikka hakusessa. Heinä-elokuusta etiäpäin. Hys, ei kerrota kellekkään vielä. Mutta toiveikas. :)

It´s alive!

Mitä tapahtui syksyllä 2017? No sain jostain semmosen idean, että kyllä mulla aikaa on ja lätkäisin vielä kaiken muun elämän oheen vähän ammattikorkeakouluopintoja. Jee! Sinne tämä kaikki aika tuhlattu on.

Sinnittelin pitkän tovin kaiken elämän kanssa, mutta sitten loppui energia. Piti osata päättää. Itkun kanssa poijjaat lähtivät huhtikuun alussa 2018 ylläpitoon molemmat. Lennartti lähti painamaan työhommia asiakastyöhön pienelle tallille ja Erkki lähti toisaalle toimittamaan seuraneidin virkaa. Molemmat pojat voi hyvin, ovat hyvissä käsissä ja ei hätiä mitiä.

Tavoitteena on nyt kevään aikana laittaa opinnot pakettiin ja toivottavasti päästä takaisin hepostelun pariin. Onhan tässä jo poikia ikävä. Toivottavasti sitten taas enemmän sanottavaa ja aikaa kirjoitella.

Ikävä tätä <3