Se kun nouset kahden kuukauden tauon jälkeen hevosen selkään. Onhan se jännää.
Ja sitten se hevonen on vaan just saman tuntunen ku aina ennenki. Aivan ku ei ois mitään taukoa ollukkaan. Ehkä pikkasen jopa salassa toivoin, että ois ees vähän keränny virtaa. Mutta ei. Ihan samanlainen.
Käyntimaastossa käytiin köpöttelemässä tuo lähilenkki ympäri. Vähän pelättiin hirviä, muuten mentiin ihan rauhallisen tasaisesti. Ja edelleen samoissa paikoissa Lenni alko kyseleen, että lähettäiskö jo takas. Kylmä oli, -15 astetta pakkasta. Pitää lähteä kaivaan toppahaalari esille ja kokeilla, että mahtuuko päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti