Mennään maalle -tapahtumassa

Lennartin kanssa oltiin tänään Mennään Maalle -tapahtumassa. Alunperinhän meidän piti olla siellä askellajinäytöksessä mukana, mutta kaikista vastoinkäymisistä johtuen se nyt jäi väliin. Mutta meidät puhuttiin kuitenkin lähtemään sinne näytteille. Lennihän on kyllä nätti, johan sitä kestää viiä näytteille.

Kuva: Terhi Homanen

Ajattelin, että noh, lähdetään ainakin ottamaan kokemuksena tuollaisesta isommasta tapahtumasta ja hälinästä. Sehän ei koskaan tee pahaa nuorelle hevoselle. Varsinkin, kun tuo ravirata on jostain syystä ollut meille Lennin kanssa stressaus ja jänskätyspaikka.

Kävin ensin aamulla laittelemassa meidän esittelypistettä valmiiksi. Sitten ajelin kotiin vaihtamaan vaatteet ja hakemaan osan tavaroista. Sitten takaisin ja vähän aikaa kerkesin olla, kun lähdin taas takaisin hakemaan Lenniä.
Harjailin Lennin pikaisesti, laitoin putsit jalkaan, riimun ja suitset päähän ja vielä viimehetkillä nakkasin satulan selkään ja hain itselle turvaliivin päälle. Alkumatkan pystyy tuossa ojassa kulkemaan, niin päätin mennä sen pätkän ratsastaen. Se menikin oikein loistavasti. Sitten hyppäsin alas ja taluttelin loppumatkan. Raviradan katsomon tausta oli edelleen jännittävä paikka ja siellä piti vieläkin pysähdellä ja tarkkailla tilannetta. Sitten päästiin meidän esittelypisteelle ja vähän siellä piti tutkailla tilannetta. Aika nopeasti kuitenkin Lenni pää tipahti nurmikkoon ja Lennartti rentoutui syömään. Lennartti söi ja oli rapsutteluheppana tovin. Sittenpä pikkuherra olikin hupsista heijaa jo talutusratsuna muiden mukana. Ja hyvin meni!
Sittenpä lähdettiin kotia kohti. Alun taluttelin ja loppumatkasta hyppäsin taas selkään. Sitten kotona varusteet pois ja ansaitulle vapaalle Piskon kaveriksi ja mutapiehtaroinnit päälle.
Minä lähdin vielä viimeisen kerran raviradalle ja tapahtuman lopuksi keräiltiin tavarat kasaan.

Tapahtuma meni siis ihan putkeen ja hevonen oli aivan loistava ja onhan se nyt kuvia katsellessa todettava, että onhan se ihan himskatin hienokin vielä kaiken lisäksi. Nyt on melkosen jyrän alle jäänyt olo. Mieli tekis kyllä ratsastamaan. Köpöttelemään tuonne metsäteille ja nollaamaan päivän tapahtumat. Mutta heppa on päivän työt jo tehnyt, niin täytyy malttaa huomiseen asti...