keskiviikko 25. tammikuuta 2023

Alkuvuoden 2023 kuulumisia

Lenni on majaillut Huminalehdossa nyt noin 3,5 vuotta ja kerännyt aika kiitettävän fanikerhon itselleen.

Vaikka kukapa tästä mammanmussukasta voisikaan olla tykkäämättä. 

Itse ehdin tallille kerran viikossa. Silloin yleensä Lennin kanssa mennään fiiliksen mukaan, mikä nyt parhaalta sattuu sinä päivänä tuntumaan. Tosin meidän rutiiniksi on aika pitkälti muodostunut, että me käydään vähän oikomassa koipia ja mennään niin lujaa laukkaa, kuin lähtee. Tuuletetaan kummankin päätä.

Tämän vuoden mammuttikauteen varauduttiin lokakuussa vähän laajemmalla klippauksella. Tämä on ollut kyllä aika toimiva. Toki tämä on vaatinut enemmän loimitusta talven aikana, mutta toisaalta on vältytty sitten jatkuvalta hikoilulta tallissa ja liikkuessa.

Sydämet peffassa yleisön yllytyksestä

Tällä yhdellä klippauskerralla on nyt päästy tähän asti talvea. Katsotaan, että tarviiko nyt keväällä tehdä vielä jotain, vai päästäänkö yhden klippauksen taktiikalla suoraan kesäkarvaan.

Jalkoja on saanut siistiä muutamaan kertaan. Ihan vain helpottaakseni suojien laittoa.


keskiviikko 4. elokuuta 2021

Kuulumisia

Sain uuden läppärin lahjaksi. En siis voi perustella enää (itselleni) bloginkirjoituslaiskuutta sillä, että läppäri on vaan niin mopo, että hermo ei kestä sen kanssa taistelua.  Tässä kohtaa ei kannata myöntää, että läppärin lahjaksisaannista on aikaa jo vuosi.... Aikapulaan voin siis vielä kyllä ja aina vedota. Ja myös siihen, että bloggerissa on tapahtunut päivityksiä ja en osaa enää käyttää.

Ja mitäs meille kuuluu. Noh, itse kerkeän käymään tallilla kerran viikossa. Se on aika sopiva tahti itselle tähän elämäntilanteeseen. Välillä tosin mietityttää, että kannattaako tässä nyt ihan välttämättä omaa hevosta pitää.. Pääsisin paaaaaaaljon helpommalla ja halvemmalla, kun vuokraisin jotain kivaa heppaa... Mutta kun tuo Lenni on niin kiva. Jos sen menen myymään pois, niin tuleeko sitä ikinä yhtä kivaa heppaa vastaan. Ja sitäpaitsi, Lennillä on niin iso fanclub tuolla tallilla, että...

Lennillä on myös heppakaveri ja Esa-ponin kanssa ovat aikalailla samalla aaltopituudella.


-----
Lennillä on mennyt kivasti. Pieniä ongelmia on ollut. Pari haavaa jaloissa, välillä vähän jumiutumista. Mutta oikein kivasti. (koputtaa puuta)


Lennin lännensatula-asia ratkesi loppujen lopuksi siten, että Barefoot lähti myyntiin. Se ei ollut pitkine fendereineen kätevä käytössä. Tilalle löytyi Big Hornin 184 satula.



---
Erkin kanssa jouduimme luovuttamaan ja päästämään Erkin vihreille laitumille. Erkin riesaksi pesiytyi sinnikäs kaviokuume. Ja joskus on vain se tilanne, että joutuu luovuttamaan ja päästämään irti.


tiistai 1. lokakuuta 2019

Muutama kuukausi

Muutama kuukausi tässä on eletty hevosellista elämää ja jonkin verran on ehitty ratsastelemaankin. Mukaan on mahtunut ylämäkiä ja alamäkiä ja huoleton ois kyllä hevoseton.

Lennillä tosiaan malli on muuttunut sen verran, että satuloita lähti vaihtoon. Askellajipenkki Di-flex passaa edelleen ja se on käytössä. Lenni tekee tosiaan myös tunteja ja ne ovat lännenratsastuspainotteisia, joten lännensatulalle on myös tarvetta. Aluksi käytössä oli tallilta löytynyt Big Horn 274, joka oli kyllä niin lähellä sopivaa rungollista satulaa, että en meinannut uskoakaan.

Muutaman kuukauden käytön jälkeen kuitenkin todettiin Lennin kipuilevan ristiselkää ja kriittisellä tarkastelulla päädyin siiihen, että ehkä aavistuksen liian pitkä satula tuo on.
Pikaisesti kävin läpi eri vaihtoehtoja ja ehdin jo semmosen minihermoromahduksen kehittää ajatuksesta, että pitäisi alkaa sovitusrumbaan. Noh, päädyin investoimaan Barefoot Arizona Nut satulan.


 Sellainenhan meillä on jo kertaalleen ollut. Silloin koossa 1, tämä nykyinen on kokoa 2. Nyt kun lueskelin omia mietteitäni ajalta jolloin tuo oli tuo Barefoot käytössä, niin onneksi en muistanut ollenkaan tuollaista taakse valumisongelmaa. Olisi jäänyt ostamatta. Ja nyt sellaista ei ole kyllä ollutkaan. Ja omat lonkatkin sietävät satulaa oikein mukavasti. Ainoa ongelmakohta satulassa on turhan pitkät fenderit. Lyhimmillään ovat minulle itselle sopivat, mutta tarvis saada lyhyemmäksi. Tätä alan tässä seuraavana ratkomaan. Muistelisin nimittäin, että Barefootilla on nykyisin 0 kokoiset fenderit..
----

No sitten Lennillä tosiaan oli selkäkipuilua tuossa. Oliko kyse sitten tuosta aavistuksen liian pitkästä satulasta vai mistä. En tiedä. Mutta joka tapauksessa. Kaivoin esille Bot selkäloimen ja sitä on ratsastuksen jälkeen pidetty. Lisäksi aina kun on sattunut aikaa olemaan, niin olen Lennin selkää käsitellyt Relain -laitteella. Tämän lisäksi Lennillä on olemassa hieronta suka, jolla pyörittelen selän useimmiten ratsastuksen jäljeen. Näiden lisäksi sitten kaivoin esille ratsastusloimen Lennille käytettäväksi huonommilla keleillä.


Jossain vaiheessa Lenni ontui jotakin jalkaansa tai ainakin liikkui huonosti. Jonkinmoista hermoromahdusta kehittelin silloinkin. Tilanteen tarkastelussa totesin, että haava sillä on jalassa, ei sen kummempaa. Repertuaariin lisättiin takaisin myös suojat joka jalkaa, koska Hessu Hopo on edelleen Hessu Hopo ja jalat eivät vaan aina löydä paikkaansa.

----

Tallillehan ehdin itse vain kerran viikossa. Se nyt oli arvattavissakin. Tallimatkaa tulee kuitenkin 50km suuntaansa. Lisäksi teen vähän lisätyötä sen eteen, että saan hevosen pidettyä. 7 päivän työviikko ja pikainen tallilla käynti ja hevonenkin oli hetkellisesti ratsastuskäytöstä poissa. Kiristi pipossa aika kovasti ja harmaita hiuksia sain ihan urakalla piilottaa mustalla hiusvärillä... Onneksi nyt on tilannetta saatu ratkaistua sillä, että Lenni menee vähän enemmän tunti ja vuokrauskäytössä. Oli jo aika hilkulla, että en myynti-ilmoitusta rustannut.
----

Mutta eihän meillä ihan pelkkää surua ja murhetta ole ollut. Ollaan maastoiltu ihanissa keleissä aika paljon.



Ollaan käyty yhdessä issikkavalmennuksessa

Selässä valmentaja Kati Summa. C: Jaana Kuusela
Lenni on ollut ratsastusjousiammuntakurssilla
C: Johanna Kolehmainen
Ja onhan Lenni kerännyt jo melkoisen ihailijakerhon itselleen. Kun se nyt vaan on niin nätti ja kiltti.



sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Lenni is back!

Niinhän siinä sitten pääsi käymään, että tiistaina 2.7. lähin hakemaan Lennartin "kotiin". Ihan kotiin asti Lenni ei toki tullut, mutta Huminalehtoon. Lenni tekee osaksi tunteja ja osaksi on sitten minun omassa käytössä. Kolme päivää omassa käytössä voi muodostua liiaksi, kulkumatkan kannalta. Mutta katsotaan ja fiilistellään miten tämä lähtee sujumaan. On Lennartti nyt ainakin huomattavasti lähempänä, kuin mitä on reilun vuoden ollut.

Lahjaksi minulta minulle! Tämmöstä juuri halusinkin!
No sittenpä piti päästä hepan selkään jo heti seuraavana päivänä. Fiilistelemään, että miltäs tämä nyt tuntukaan. Oma kroppa on hukassa. Se kyllä tietää mitä pitää tehdä, mutta juu ei, ei se toimi niin. Ihan kivasti Lennartti kuitenkin liikkui sen vähän aikaa, mitä touhuiltiin. Kunhan nyt vain ihmeteltävää riitti kerrakseen uudessa paikassa ja uusissa hepoissa.

Selässä taas <3
Totesin vaan ite kentällä ratsastellessa, että juu, tää homma ei kyllä nyt ihan nappaa... Lenni taitaapi saaha tehä kenttähommat tuntityön yhteydessä ja me lähetään koluamaan maastoja, kun tässä päästään vähän jyvälle taas tästä hommasta. Mikä on ehkä vain hyväkin. Kenttähommat ei oo niitä mieluisimpia Lennille.

Tyttö kävi myös jo ratsastamassa Lennillä. Lenni ei ollut moksiskaan, kun tyttö halusi siirrellä hernepusseja tynnyrin päältä toisen tynnyrin päälle. Pusseja ei ihan yltänyt ottamaan selästä, niin tyttö varasi painoa toiselle jalalle tynnyrin päälle. Ja sitten pussi piti tietysti heittää toisen tynnyrin päälle. Ja Lenni ihan tyytyväisenä ja kärsivällisesti touhusi tytön kanssa säkkymättä mitään operointia. On se kyllä aika kultakimpale.

Mutta onhan se poikanen pikkusen malliaan muuttanu ja sen myötä sitten tässä saa opereoida satuloita myyntiin. Samalla myös muutakin varustetta saa vaihtaa omistajaa.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Hys hys!

En myönnä mittään! Mutta ehkä ihan pikkusen tallipaikka hakusessa. Heinä-elokuusta etiäpäin. Hys, ei kerrota kellekkään vielä. Mutta toiveikas. :)

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

It´s alive!

Mitä tapahtui syksyllä 2017? No sain jostain semmosen idean, että kyllä mulla aikaa on ja lätkäisin vielä kaiken muun elämän oheen vähän ammattikorkeakouluopintoja. Jee! Sinne tämä kaikki aika tuhlattu on.

Sinnittelin pitkän tovin kaiken elämän kanssa, mutta sitten loppui energia. Piti osata päättää. Itkun kanssa poijjaat lähtivät huhtikuun alussa 2018 ylläpitoon molemmat. Lennartti lähti painamaan työhommia asiakastyöhön pienelle tallille ja Erkki lähti toisaalle toimittamaan seuraneidin virkaa. Molemmat pojat voi hyvin, ovat hyvissä käsissä ja ei hätiä mitiä.
Tavoitteena on nyt kevään aikana laittaa opinnot pakettiin ja toivottavasti päästä takaisin hepostelun pariin. Onhan tässä jo poikia ikävä. Toivottavasti sitten taas enemmän sanottavaa ja aikaa kirjoitella.

Ikävä tätä <3

lauantai 2. syyskuuta 2017

9 pvän pikatreeni kisoihin

Ilmottaudu yltiöoptimismipuuskassa kisoihin. Joihin on aikaa vähän reilu viikko... Sen jälkeen lähe kaivaan hevosta kesälomanaftaliinista ja kyselemään, että mitäpä se luulee, että selvittäisköhän me semmosista...
Ilmottauduin siis kahteen trail rataan. Sinällään helppoja ratoja ja ihan tuommoset matalan kynnyksen harjoituskisat, mutta hevonen on tosiaan lomaillu ja nauttinu elämästä sillä välin, kun mie olen koittanu selvitä ruuhkavuosien kiireistä. (western ridingin jätin suosiolla pois, kun pitäis löytyä laukkaa kumpaanki suuntaan aika paljon ja ei ehkä tällä treeniaikataululla)

Mutta siis, harjoitusaikaa on 9pvää ja sitten pitäisi olla hallussa silta ja neliö, askellajeista käynti, ravi/töltti ja vasen laukka ja tietysti peruutus pitäis onnistua kans.
Silta varmaan menee ihan jees. Muistuttaa paljon tuota meiän junaradan ylityksen kopisevaa puukantta, niin se treeni tulee siinä. Neliö pitänee kehittää jostain sen verran, että saa treenattua. Käynti sujunee, ravi/ töltti pitää testata, että mikä ois meille helpompi. Laukkaa pitäis keretä työstää sen verran, että nosto onnistuu ja pysyy yllä n. puoli kierrosta kentällä... Ja noh, peruutuksesta pitäis saaha vähän rennompi ja suorempi.. Heleppo nakki, ku on peräti tuo 9pvää aikaa...

Tässäpä meiän treenipäiväkirja kisoihin...

Treenipäivä 1.
Tavoite: Pysy selässä
Toteutus: Pieni maastoreissu lähimaastoon käynnissä. Samalla uusien suojien testaus. Tavoite saavutettu. Pysyin selässä!

Treenipäivä 2.
Tavoite: Testaa, että onko se ravi vai töltti, mitä lähetään hakemaan. Peruutus.
Toteutus: Satoi vettä.. Ei houkutellut sitten yhtään lähteä kastelemaan itseään. Mutta menin silti. Se ravi/ töltti.. No se on just sitä. Jos siellä lukee, että ravi/töltti, niin se on sitten iloinen sekoitus just sitä. Molemmat tuli kyllä tosi kivasti, mutta se, että miten saadaan ylläpidettyä kenttäoloissa jompi kumpi on enemmän kysymysmerkillä. Peruutuksista ensimmäinen yritys oli surkea. Yks askel koiliseen, toinen kaakkoon ja silleen. Toinen jo parempi, joskaan ei vieläkään ihan suora. Testattiin myös neliötä ilman neliötä. Ja meni ihan kelvollisesti.
Sateen ja kylmän kelin vuoksi piti loimitellakin hevonen.

Treenipäivä 3.
Tavoite: Pidempi pätkä tölttiä. Peruutus. Laukannosto
Toteutus: Nooh, oli vähän semmonen fiilis, että mentiin höntsäileen. Käveleskeltiin pitkin maita ja mantuja. Haettiin me vähän niitä tölttipätkiäkin, mutta ei siinä määrin, mitä oli alkuperäisajatuksena. Lenni painui herkästi päästään alas, jolloin se töltti ei oikein onnistunut, mutta ravia senkin edestä. Ja se nyt on ihan ok. Mutta hevonen kulki kaikin puolin rennosti ja alkoi hakeutua kuolaimelle ja kasailla itseään ihan omasta aloitteestaan. En ole hirveästi sitä vaatinut tällä treeniaikataululla. Pyrkinyt vain pitämään tasaisen tuntuman siinä asennossa, missä hevonen kulkee.
Mietiskelin, että kun nyt periaatteessa ollaan lännenratsastuskisoihin menossa, niin pitäisikö meiän koittaa mennä lännenvarusteissa.. Varustus on kyllä vapaavalintainen, että sen puolesta voidaan ihan hyvin mennä noilla "askellajivarusteilla". Voipi olla, että tällä aikataululla ei ole fiksua alkaa kovin kummosia muutoksia tekemään varustuksiin.

Treenipäivä 4.
Tavoite: Oisko nyhräyspäivä? Jos askartelis neliötä pihalle ja sitä rataa ja kävis niitä nyhräämässä..
Toteutus: Askartelin pihalle neliötä ja hyödynsin heinäpaaluille varattuja trukkilavoja peruutus"puomeiksi". Ekalla yrittämällä Lenni teki neliön kuin pro. Niinku pikkuheppa ois tienny, että mitä tässä nyt pitää tehä. Peruutus meni kivasti, kun oli lavat sivuilla. Sitten lähettiin käymään pikkunen mutka maastossa. Mentiin kiva pätkä aika hyvää ravia. (laitoin kantapainot, niin jostain syystä sitten tuli ennemmin ravia niiden kanssa). Takaisin tullessa ajattelin, että riipaistaampa vielä kerran tuo neliö ja peruutus. Lenni ei ollu ihan samaa mieltä. Neliö ei enää sujunu. Peruutus kylläkin ihan hyvin. Nooh, siihen lopettelin sitten joka tapauksessa tämän nyhräyksen.

Treenipäivä 5.
Tavoite: Veikkaan hyvin vahvasti, että tästä tulee omien kiireideni vuoksi hevoselle vp. Mikä varmaan ihan hyväksikin.
Toteutus: vp

Treenipäivä 6.
Tavoite: Josko nyt se laukannosto?
Toteutus: vp

Treenipäivä 7.
Tavoite: Joko nyt se laukannosto?
Toteutus: vp

Treenipäivä 8.
Tavoite: No jos selkään ehtis...
Toteutus: Kiva maastoilu, pari ravi pätkää. Yksi laukannosto. Tosin oikea laukka... Meidän maastoreitin varrelle oli rakenneltu hirvitorneja..

Treenipäivä 9.
Tavoite: Ehtis ratsastaan
Toteutus: No ei ehtiny... Meh..

KISAT!!

Hevosen puunaus, kamat kasaan,
Suitset koitin viiä minun hevosenhoitajalle pestäväksi, mutta oli joku elokuva kesken, niin kiillotin blingit sitte ihan ite.

Sitten kisoihin. Ensimmäisenä oli vuorossa lasten luokka johon tyttö osallistui Lennillä. Sieltä vaaleanvihreä ruusuke. Sitten vuorossa käynti-ravi trail, jossa sijoituttiin Lennin kanssa toiseksi. Seuraavaksi vuorossa trail, jossa myös laukka mukana. Tämän luokan verryttelyssä koitin ottaa sen vasemman laukan noston ja Lenni meinas mennä erittäin lahjakkaasti turvalleen. Sai onneksi jalat järjesteltyä allensa ja pelasti meiät kuperkeikalta. Päätin sitten, että nooh, mennään ilman laukkaa, jos siltä tuntuu. Menimmä ilman laukkaa, muilta osin rata menikin tosi kivasti, mutta silti olin tosi yllättynyt, että meiät arvosteltiin ykkössijalle. Sitten vielä vuorossa keppihevosrata, johon tyttö osallistui. Oma keppari unohtui kotiin, mutta lainahevosella meni ja sieltä vaaleanpunainen ruusuke.


Että ei voi moittia, hyvin meni. Loistavasti suorastaan. Onhan se, aivan mahtava poni. <3