Muutama kuukausi tässä on eletty hevosellista elämää ja jonkin verran on ehitty ratsastelemaankin. Mukaan on mahtunut ylämäkiä ja alamäkiä ja huoleton ois kyllä hevoseton.
Lennillä tosiaan malli on muuttunut sen verran, että satuloita lähti vaihtoon. Askellajipenkki Di-flex passaa edelleen ja se on käytössä. Lenni tekee tosiaan myös tunteja ja ne ovat lännenratsastuspainotteisia, joten lännensatulalle on myös tarvetta. Aluksi käytössä oli tallilta löytynyt Big Horn 274, joka oli kyllä niin lähellä sopivaa rungollista satulaa, että en meinannut uskoakaan.
Muutaman kuukauden käytön jälkeen kuitenkin todettiin Lennin kipuilevan ristiselkää ja kriittisellä tarkastelulla päädyin siiihen, että ehkä aavistuksen liian pitkä satula tuo on.
Pikaisesti kävin läpi eri vaihtoehtoja ja ehdin jo semmosen minihermoromahduksen kehittää ajatuksesta, että pitäisi alkaa sovitusrumbaan. Noh, päädyin investoimaan Barefoot Arizona Nut satulan.
Sellainenhan meillä on jo kertaalleen ollut. Silloin koossa 1, tämä nykyinen on kokoa 2. Nyt kun lueskelin omia mietteitäni ajalta jolloin tuo oli tuo Barefoot käytössä, niin onneksi en muistanut ollenkaan tuollaista taakse valumisongelmaa. Olisi jäänyt ostamatta. Ja nyt sellaista ei ole kyllä ollutkaan. Ja omat lonkatkin sietävät satulaa oikein mukavasti. Ainoa ongelmakohta satulassa on turhan pitkät fenderit. Lyhimmillään ovat minulle itselle sopivat, mutta tarvis saada lyhyemmäksi. Tätä alan tässä seuraavana ratkomaan. Muistelisin nimittäin, että Barefootilla on nykyisin 0 kokoiset fenderit..
----
No sitten Lennillä tosiaan oli selkäkipuilua tuossa. Oliko kyse sitten tuosta aavistuksen liian pitkästä satulasta vai mistä. En tiedä. Mutta joka tapauksessa. Kaivoin esille Bot selkäloimen ja sitä on ratsastuksen jälkeen pidetty. Lisäksi aina kun on sattunut aikaa olemaan, niin olen Lennin selkää käsitellyt Relain -laitteella. Tämän lisäksi Lennillä on olemassa hieronta suka, jolla pyörittelen selän useimmiten ratsastuksen jäljeen. Näiden lisäksi sitten kaivoin esille ratsastusloimen Lennille käytettäväksi huonommilla keleillä.
Jossain vaiheessa Lenni ontui jotakin jalkaansa tai ainakin liikkui huonosti. Jonkinmoista hermoromahdusta kehittelin silloinkin. Tilanteen tarkastelussa totesin, että haava sillä on jalassa, ei sen kummempaa. Repertuaariin lisättiin takaisin myös suojat joka jalkaa, koska Hessu Hopo on edelleen Hessu Hopo ja jalat eivät vaan aina löydä paikkaansa.
----
Tallillehan ehdin itse vain kerran viikossa. Se nyt oli arvattavissakin. Tallimatkaa tulee kuitenkin 50km suuntaansa. Lisäksi teen vähän lisätyötä sen eteen, että saan hevosen pidettyä. 7 päivän työviikko ja pikainen tallilla käynti ja hevonenkin oli hetkellisesti ratsastuskäytöstä poissa. Kiristi pipossa aika kovasti ja harmaita hiuksia sain ihan urakalla piilottaa mustalla hiusvärillä... Onneksi nyt on tilannetta saatu ratkaistua sillä, että Lenni menee vähän enemmän tunti ja vuokrauskäytössä. Oli jo aika hilkulla, että en myynti-ilmoitusta rustannut.
----
Mutta eihän meillä ihan pelkkää surua ja murhetta ole ollut. Ollaan maastoiltu ihanissa keleissä aika paljon.
Ollaan käyty yhdessä issikkavalmennuksessa
 |
| Selässä valmentaja Kati Summa. C: Jaana Kuusela |
Lenni on ollut ratsastusjousiammuntakurssilla
 |
| C: Johanna Kolehmainen |
